Eletään vuotta 2015. Istun sänkyni reunalla huonomaineisen kaupunginosan yksiössä. Muutamana edellisenä vuonna ylitseni pyyhkäisi pyörremyrsky ja maanjäristys. Tsunami vei loputkin mennessään. Olen jälleenrakennusvaiheessa. Olen yli 30 vuota. Suurin osa ystävistäni ovat naimissa ja odottavat perheenlisäystä.

Olen ujosti alkanut kuuntelemaan itseäni ja vienoa ääntä, joka sydämeni suunnalta kuuluu.

Kun ei ole mitään menetettävää, voi tehdä mitä vain, voi antautua elämän vietäväksi. Olen vapaa kulkemaan ja kuuntelemaan sydämeni ääntä.

Kuka minä olen? Mikä minun tehtäväni on täällä?